Positiivisen asenteen hyvyys on harhaa

Me ihmiset olemme taitavia perustelemaan jokaisen käyttäytymisemme (puhe kuuluu samaan kategoriaan) jollakin sellaisella tavalla, jolla uskomme saavamme ympäristöltä positiivisen hyväksynnän. Sitä teemme jatkuvasti.

Jokaisen käyttäytymisen taustalla on siis positiivinen aie – hyvä tarkoitus, ainakin itsellemme, vaikka emme sitä helposti myönnä.

Tuo kaikkialla ilmenevä hyvä tarkoitus ei siten anna kenellekään etua. Se on meillä kaikilla. Teksti “olen positiivinen” on työhakemuksessa turhaan.

Esimerkiksi Esimies sanoo alaiselleen ”älä vaan tee sitä virhettä” tai isä pojalleen ”sinun kannattaa hakea yliopistoon”. Esimiehellä ja isällä on molemmilla hyvä tarkoitus, mutta he käsittelevät sitä kumpikin omalla tavallaan. Esimies olisi voinut sanoa saman asian  ”tee tuolla tavalla niin menee kerralla oikein” tai isä pojalleen ”ei sinun kannata olla hakematta”. Edelleen sama hyvä tarkoitus olisi toteutunut.

Mikä on objektiivisesti ajateltuna positiivista ja mikä negatiivista?

Meillä on kaksi toimintaamme ohjaavaa ajattelumalliparia, joissa selkeästi on + ja – merkit:

Kohti-pois. Karkeasti jaoteltuina +kohti haluaa saavuttaa ja -pois haluaa välttyä. Esimerkkinä pieni poika pelaamassa palloa, joka menee yli tien.

  • ”Kohti” poikaa kiinnostaa vaan pallo ja hän juoksee automaattisesti tien yli palon perässä. Tämä on positiivinen tapa ajatella ja sillä on hyvä tarkoitus.
  • ”Pois” poika ei voi mennä tien yli ettei vaan jäisi auton alle. Tämä on negatiivinen tapa ajatella ja sillä on hyvä tarkoitus.

Yhtäläisyydet-eroavaisuudet. Vertailemme automaattisesti kaikkea tyyliin: onko tämä samanlaista kuin olen kokenut tai odottanut, vai onko se erilaista? Vertailua tarvitsemme, jotta voimme ymmärtää maailmaa.

  • Yhtäläisyyksien tunnistaminen on sen huomaamista mikä on samanlaista, oikein, mikä toimii, mikä on hyvin, mitä pitäisi pitää yllä? Siinä on + etumerkki. Se on positiivinen tapa ajatella ja sillä on hyvä tarkoitus.
  • Eroavaisuuksien tunnistaminen on sen huomaamista mikä on erilaista, väärin, missä on virhe tai poikkeama, mitä pitäisi muuttaa? Siinä on – etumerkki. Se on negatiivinen tapa ajatella ja sillä on hyvä tarkoitus.

Positiivinen ajattelu on hyödyllistä esimerkiksi myynnissä onnistumisessa ja negatiivinen kirjanpidossa. Päinvastoin ne olisivat tuhoisia.

Nämä kaksi ajattelumalliesimerkkiä voivat esiintyä “joko-tai” ja “sekä-että” muodossa.

Positiivinen ja negatiivinen asenne on ”mutu”, ”vatu” ja mielipideasia; kenen mielestä joku tai jokin on positiivinen ja negatiivinen. Noihin perustuen tehdään harvoin oikeita valintoja esimerkiksi rekrytoinnissa.

Positiivinen ja negatiivinen ajattelu (sorting style) ja paljon muuta on taas Identity Compassilla mitattavissa.

Rekrytoinnissa tämä asia kannattaa ensin miettiä, mitkä em. ajattelumalleista olisivat hyödyllisiä ko. tehtävässä? Sitten tunnistaa ne hakijoiden joukosta. Tilaa Solidealta Identity Compassâhenkilöprofilointi soveltuvuustestiksi.