Johtaminen : Positiivisen asenteen hyvyys on harhaa

Me ihmiset olemme taitavia perustelemaan jokaisen käyttäytymisemme (puhe kuuluu samaan kategoriaan) jollakin sellaisella tavalla, jolla uskomme saavamme ympäristöltä positiivisen hyväksynnän. Sitä teemme jatkuvasti. Positiivinen asenne

Jokaisen käyttäytymisen taustalla on siis positiivinen aie – hyvä tarkoitus, ainakin itsellemme, vaikka emme sitä helposti myönnä.

Tuo kaikkialla ilmenevä hyvä tarkoitus ei siten anna kenellekään etua. Se on meillä kaikilla. Teksti ”olen positiivinen” on työhakemuksessa turhaan.

Esimerkiksi Esimies sanoo alaiselleen ”älä vaan tee sitä virhettä” tai isä pojalleen ”sinun kannattaa hakea yliopistoon”. Esimiehellä ja isällä on molemmilla hyvä tarkoitus, mutta he käsittelevät sitä kumpikin omalla tavallaan. Esimies olisi voinut sanoa saman asian  ”tee tuolla tavalla niin menee kerralla oikein” tai isä pojalleen ”ei sinun kannata olla hakematta”. Edelleen sama hyvä tarkoitus olisi toteutunut.

Mikä on objektiivisesti ajateltuna positiivista ja mikä negatiivista?

Meillä on kaksi toimintaamme ohjaavaa ajattelumalliparia, joissa selkeästi on + ja – merkit:

Kohti-pois. Karkeasti jaoteltuina +kohti haluaa saavuttaa ja -pois haluaa välttyä. Esimerkkinä pieni poika pelaamassa palloa, joka menee yli tien.

Yhtäläisyydet-eroavaisuudet. Vertailemme automaattisesti kaikkea tyyliin: onko tämä samanlaista kuin olen kokenut tai odottanut, vai onko se erilaista? Vertailua tarvitsemme, jotta voimme ymmärtää maailmaa.

Positiivinen ajattelu on hyödyllistä esimerkiksi myynnissä onnistumisessa ja negatiivinen kirjanpidossa. Päinvastoin ne olisivat tuhoisia.

Nämä kaksi ajattelumalliesimerkkiä voivat esiintyä ”joko-tai” ja ”sekä-että” muodossa.

Positiivinen ja negatiivinen asenne on ”mutu”, ”vatu” ja mielipideasia; kenen mielestä joku tai jokin on positiivinen ja negatiivinen. Noihin perustuen tehdään harvoin oikeita valintoja esimerkiksi rekrytoinnissa.

Positiivinen ja negatiivinen ajattelu (sorting style) ja paljon muuta on taas Identity Compassilla mitattavissa.

Rekrytoinnissa tämä asia kannattaa ensin miettiä, mitkä em. ajattelumalleista olisivat hyödyllisiä ko. tehtävässä? Sitten tunnistaa ne hakijoiden joukosta.

Tilaa Solidealta Identity Compass henkilöprofilointi soveltuvuustestiksi.

Kirjoittaja: 

Timo Katajamaa

toimitusjohtaja

  • 0400 232 781
  • [javascript protected email address]
  • LinkedIn
  • Video

Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa

Ota meidät seurantaan myös somessa! Saat vinkkejä työnhakuun, tietoa avoimista työpaikoista sekä tuoreimmat kuulumisemme.