Blogi : Avokonttori ei sovi kaikille – eikä sen kuulukaan sopia

Työympäristön sopivuus on yksi työelämän eniten mielipiteitä jakavista keskusteluista. Toisille avokonttori tukee yhteistyötä, nopeaa vuorovaikutusta ja tiimityötä. Toisille se taas heikentää keskittymistä, lisää kuormitusta ja laskee työtehoa. Siksi avokonttoria ei kannata arvioida mustavalkoisesti. Oikeampi kysymys on: kenelle avokonttori sopii ja kenelle ei?

Identity Compass® -profilointi tunnistaa kunkin henkilön toimintaa ohjaavia kognitiivisia intentioita, jotka vaikuttavat olennaisesti siihen, millaisessa työympäristössä hän viihtyy ja suoriutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Avokonttorin sopivuutta voidaan arvioida erityisesti neljän ulottuvuuden avulla (muitakin on):
1. tehokkain työtapa
2. tapa käsitellä tietoa
3. perspektiivi
4. tapa reagoida tunnistettuihin tarpeisiin

Näiden ymmärtäminen auttaa työtilojen suunnittelussa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, rekrytoinnissa ja henkilön soveltuvuuden arvioinnissa.

Miksi avokonttori sopii toiselle mutta ei toiselle?

Kaikki ihmiset eivät työskentele tehokkaasti samanlaisessa ympäristössä. Toiselle avoin työtila tuo energiaa, yhteisöllisyyttä ja tukea. Toiselle sama tila aiheuttaa jatkuvia keskeytyksiä, meluhaittaa ja kokemuksen siitä, ettei työrauhaa ole riittävästi.

Työympäristön sopivuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta Identity Compass® tekee näkyväksi erityisesti ne ajattelun ja toiminnan erot, jotka vaikuttavat arjen työskentelyyn kaikkein konkreettisimmin.

1. Tehokkain työtapa vaikuttaa siihen, sopiiko avokonttori
Yksi keskeinen kysymys on se, millaisessa työskentelytavassa henkilö on tehokkaimmillaan.

– Tiimi- ja ryhmätyöskentelijä saa energiaa muiden ihmisten läsnäolosta, vuorovaikutuksesta ja ajatusten vaihtamisesta. Hänelle avokonttori voi olla toimiva työympäristö, koska se mahdollistaa nopean kontaktin kollegoihin ja madaltaa yhteistyön kynnystä.

– Itsenäinen työskentelijä tarvitsee enemmän keskittymisrauhaa, omaa tilaa ja mahdollisuuden tehdä työnsä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Tällaiselle henkilölle avokonttori voi olla haastava työympäristö, vaikka hän olisi muuten yhteistyökykyinen ja sosiaalinen.

Työtavan näkökulmasta avokonttori sopii siis usein paremmin henkilöille, jotka toimivat luontevasti yhdessä muiden kanssa kuin niille, jotka tarvitsevat tehokkaaseen työskentelyyn selkeää työrauhaa.

2. Aistikanava tiedon käsittelyssä vaikuttaa työrauhaan ja kuormitukseen
Toinen tärkeä ulottuvuus liittyy siihen, minkä aistin avulla ihminen mieluiten käsittelee tietoa. Tässä erityisen merkittävä ero on auditiivisen ja kinesteettisen tiedonkäsittelyn välillä.

– Auditiivinen henkilö käsittelee tietoa kuulemisen, lukemisen ja sisäisen puheen avulla. Hän jäsentää asioita usein sanojen kautta, minkä vuoksi ympäristön puhe, äänet ja häly voivat häiritä hänen ajatteluaan paljon. Auditiiviselle henkilölle avokonttori voi olla kuormittava, koska jatkuva puheensorina ja keskeytykset heikentävät keskittymistä ja lisäävät henkistä rasitusta.

– Kinesteettinen tiedonkäsittely
Kinesteettinen henkilö käsittelee tietoa tekemisen, kokemisen, toiminnan ja liikkeen kautta. Hän sietää yleensä paremmin ympäristön elävyyttä eikä häiriinny samalla tavalla muiden liikkeestä tai läsnäolosta. Moni kinesteettinen henkilö myös hakeutuu luontevasti kontaktiin muiden kanssa. Tämän vuoksi kinesteettinen tiedonkäsittely voi tukea paremmin viihtymistä avokonttorissa.

3. Perspektiivi kertoo, mistä näkökulmasta ihminen tunnistaa tarpeita ja tunteita
Kolmas tärkeä ulottuvuus on perspektiivi. Se kuvaa sitä, mistä näkökulmasta ihminen luontaisesti tunnistaa tarpeita, tunteita, haluja ja mielipiteitä.

– Oman perspektiivin painottaja tunnistaa ensisijaisesti sen, mitä hän itse tarvitsee, kokee ja tuntee. Jos työympäristö kuormittaa, hän myös huomaa sen nopeasti. Tällainen henkilö voi häiriintyä avokonttorissa herkemmin, jos melu ja keskeytykset vaikeuttavat työskentelyä.

– Empaattinen perspektiivi suuntautuu siihen, mitä toinen tarvitsee ja miltä toisesta tuntuu. Tällainen henkilö voi viihtyä avokonttorissa hyvin, koska ympäristö tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuden havainnoida muita ja olla yhteydessä kollegoihin.

– Rationaalinen eli tarkkailijan perspektiivi suuntautuu systeemiin: mitä systeemi, organisaatio tai asiakas tarvitsee. Tällainen henkilö arvioi avokonttoria usein käytännöllisesti sen perusteella, palveleeko se työn tavoitteita ja yhteistyötä.

4. Tapa reagoida tunnistettuihin tarpeisiin vaikuttaa arjen toimintaan
Pelkkä tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ei riitä kertomaan kaikkea. Olennaista on myös se, miten ihminen toimii sen jälkeen, kun hän on tunnistanut tarpeen.

– Ensin itsestä huolehtiminen. Jotkut henkilöt varmistavat ensin, että heidän omat tehtävänsä, tarpeensa ja työrauhansa ovat kunnossa. Vasta sen jälkeen he suuntaavat huomiota muihin. Tämä toimintatapa voi tehdä avokonttorista raskaamman, jos ympäristö vetää jatkuvasti pois omasta työstä.

– Ensin toisesta huolehtiminen. Toiset taas auttavat luontevasti ensin muita ja palaavat sen jälkeen omiin tehtäviinsä. He voivat viihtyä avokonttorissa paremmin, koska avoin tila tarjoaa jatkuvia mahdollisuuksia huomata kollegoiden tarpeita ja reagoida niihin. Onko tämä tehokkainta, on sitten johtaamisen ja motivaation asia.

Kenelle avokonttori sopii parhaiten?

Avokonttori sopii hyvin henkilölle, joka:
– on tehokkaimmillaa tiimi- tai ryhmätyöskentelyssä
– käsittelee tietoa mieluiten kinesteettisesti
– painottaa empaattista perspektiiviä
– on suuntautunut huomioimaan myös muiden tarpeita

Tällaiselle henkilölle avokonttori voi tarjota juuri sitä, mitä hän tarvitsee toimiakseen hyvin: vuorovaikutusta, elävyyttä, läsnäoloa ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Kenelle avokonttori ei sovi?

Avokonttori on usein haastava henkilölle, joka:
– on tehokkain itsenäisesti
– on auditiivinen tiedonkäsittelijä
– on oman perspektiivin painottaja
– huolehtii ensisijaisesti omasta työrauhastaan ja tehtävistään

Tällaiselle henkilölle avokonttorin melu, puheensorina, keskeytykset ja vähäinen yksityisyys voivat heikentää keskittymistä, työmotivaatiota ja työhyvinvointia.

Identity Compass® tukee rekrytointia, työhyvinvointia ja työympäristön suunnittelua
Identity Compass® ei kerro vain persoonallisuudesta yleisellä tasolla, vaan auttaa ymmärtämään konkreettisesti, millaisissa olosuhteissa henkilö toimii parhaimmillaan.

Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi:
– rekrytoinnissa, kun arvioidaan henkilön soveltuvuutta tiettyyn työympäristöön
– työhyvinvoinnin kehittämisessä, kun halutaan vähentää kuormitusta ja lisätä työn mielekkyyttä
– johtamisessa, kun huomioidaan yksilölliset erot työn tekemisen tavoissa
– työtilojen suunnittelussa, kun pohditaan avokonttorin, hybridityön ja rauhallisten työtilojen tasapainoa
– tiimien rakentamisessa, kun halutaan ymmärtää paremmin työntekijöiden erilaisia vahvuuksia

Kun henkilön toimintaa ohjaavat kognitiiviset intentiot (tavat ajatella) ja työympäristö ovat linjassa keskenään, seurauksena on usein parempi työteho, pienempi kuormitus ja vahvempi työmotivaatio.

Avokonttori ei ole hyvä tai huono – ratkaisevaa on yhteensopivuus

Avokonttori ei ole automaattisesti hyvä ratkaisu eikä automaattisesti huono ratkaisu. Olennaista on, sopiiko se juuri kyseiselle henkilölle, tiimille ja työnkuvalle.
Siksi työympäristöä kannattaa tarkastella yksilöllisten erojen näkökulmasta.

Identity Compass® -profilointi auttaa tekemään nämä erot näkyviksi ja tukee parempia päätöksiä niin rekrytoinnissa, johtamisessa kuin työtilojen suunnittelussakin.

Kun ymmärretään, miten ihminen ajattelee, työskentelee ja reagoi ympäristöönsä, voidaan rakentaa työelämää, jossa sekä ihminen että organisaatio toimivat paremmin.

Kiinnostuitko?
Jos haluat arvioida, millainen työympäristö tukee parhaiten henkilön työmotivaatiota, keskittymistä ja soveltuvuutta tehtävään, Identity Compass® -profilointi tarjoaa siihen käytännöllisen ja syvällisen työkalun.

Pyydä tarjous numerosta 0400-232 781, Timo Katajamaa.

Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa

Ota meidät seurantaan myös somessa! Saat vinkkejä työnhakuun, tietoa avoimista työpaikoista sekä tuoreimmat kuulumisemme.